Valtuusto |
§ 38 |
26.04.2010 |
Selvitykset koulutuspalveluiden palveluverkosta sekä koulutilojen teknisestä kunnosta
1009/04.00/2010
SIVVLK § 30
Sivistysvaliokunta 12.4.2010
Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi
Vuoden 2009 Sipoon kunnan talousarviossa oli sekä varhaiskasvatus- että koulutuspalvelut tulosyksiköillä sitovana tavoitteena tehdä yhteistyönä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 saakka.
Suunnitelman luonnos valmistui marraskuussa 2009 ja esiteltiin luottamushenkilöille 11.11.2009. Suunnitelmaluonnoksessa linjattiin alustavasti periaatteita, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkotyöskentelyssä.
Valtuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, että se teettää selvityksen Sipoon kouluverkosta. Valtuusto asetti Koulutuspalveluille sitovan tavoitteen vuodelle 2010 seuraavasti:
Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun 2010 loppuun mennessä
Edellämainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi val
tuusto asetti:
Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpiteistä ja linjauksista huomioiden myös väestönkasvuennusteet ja synergiat muihin sivistystoimen vastuualueiden kehitystarpeisiin (kuten päiväkodit, esikoulut ja koulujen iltapäivätoiminta)
Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet.
Audiator –Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtävää ja samalla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus koulurakennusten kunnosta sekä kunnostustarpeesta.
Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamusmiehiä.
Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yhdistys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen.
Selvitystyö valmistui 6.4.2010, jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjausryhmä otti vastaan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukaisesti. Kouluverkkoselvitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistystoimen eri luottamushenkilöt käsittelevät valmisteltuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmistelee 13.4.2010 kokouksessaan asiaa valtuustolle, joka päättää kouluverkon linjauksista 26.4.2010 kokouksessaan.
Sivistysvaliokunnan neljä eri jaostoa käsittelevät kouluverkkoselvitystä kokouksissaan 8.4.2010 ja antavat lausuntonsa. Sivistysvaliokunnan kunnanhallitukselle antama lausunto perustuu näihin jaostojen lausuntoihin. Koska kouluverkkoselvityksen käsittely- ja valmisteluaikataulu on ollut tiukka, on jaostojen esittelijät kutsuttu kokoukseen kertomaan jaostojen antamista lausunnoista.
Kaikkien jaostojen antamat lausunnot lähetetään valiokunnan varsinaisille jäsenille sähköpostitse niiden valmistuttua.
Sivistysjohtajan ehdotus
Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kouluverkkoselvityksestä kunnanhallitukselle kaikkien neljän jaoston lausunnot sekä omana lausuntonaan seuraavaa:
Jo vuonna 1869 perustettiin Sipooseen ensimmäinen koulu, jossa opiskeli 38 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 1877 aloitti Kyrkoby skola aluksi poikien kouluna. Sipoo on ollut 1900-luvun vaihteeseen saakka täysin ruotsinkielinen, mutta Martinkylässä oli pieni suomenkielinen vähemmistö, ja jo vuonna 1906 tarvittiin sinne ensimmäinen suomenkielinen koulu. Reilun sadan vuoden aikana on tilanne muuttunut väestön osalta niin, että nyt enemmistönä on suomenkielinen väestö, joka on pystynyt vuosien aikana keskittämään koulunsa kasvualueille ja tekemään ne riittävän suuriksi. Monet ruotsinkieliset kyläkoulut ovat pieniä ja toimitilakartoituksen mukaan myös huonokuntoisia. Niiden korjaaminen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi rakennuksiksi on arvioitava hyvin tarkkaan.
Kouluverkkoselvitys on laaja ja siinä tuodaan esille monia tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon päätettäessä kouluverkkokysymyksistä.
Sivistysosastolla on valmisteltu v.2008 strategisia painopistealueita, joista yksi on päivähoito-, koulutus- ja muiden sivistyspalveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti niin, että kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina. Koulurakennusten tulisi olla monikäyttöisiä, tehokkaita, viihtyisiä, esteettisiä ja pedagogisesti järkeviä. Kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppilaiden käytettävissä. Kouluissa tulisi olla liikuntasalit ja myös muut tarvittavat erityistilat. Päivähoito-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden järjestäminen kouluissa lisää tehokuutta, monikäyttöisyyttä ja palvelutason paranemista asiakkaan näkökulmasta. Kansalaisopisto voisi toimia kouluilla iltaisin ja viikonloppuisin. Isoilla kouluilla toimisi koulukirjastot. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mahdollistuu yhteisten tilojen myötä. Samoin päivähoidon yhteistyö koulutoimen kanssa (esim. esiopetus) olisi helppo toteuttaa, jos toimittaisiin samoissa tiloissa tai fyysisesti lähellä toisia.
Pienissä ja suurissa kouluissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille, joista raportti toi esille m.m. seuraavia huonoja puolia: Pienessä koulussa voi joutua muodostamaan hankalia yhdysluokkia, koska eri luokka-asteilla on niin erilaiset oppilasmäärät. Pienet koulut ovat tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen selvästi kalliimpia isoihin kouluihin verrattuna (raportti sivu 27). Kuljetusoppilaita on jo nyt Sipoossa 40 %.
Kouluverkkokysymyksessä perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Nykyinen kouluverkon hajanaisuus asettaa haasteita erityispalveluiden ja oppilashuollon järjestämiselle. Opetuksen laatu rakentuu resursseista, henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteisöstä.
Koulukiinteistöjen korjauskustannukset ja uusinvestointien kustannukset tulisi olla selvillä kouluverkosta päätettäessä. Uusissa rakennuksissa on korkeat tilakustannukset aluksi, joka on hyvä muistaa uusinvestointeja tehtäessä.
Kaksikielisyys on käännettävä positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi ja kasvustrategiaan tulee sitoutua. Samassa koulukiinteistössä voi toimia sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, joista Sipoossa on jo hyviä kokemuksia.
Luokkakoosta on puhuttu paljon myös Sipoossa. Tutkimusten mukaan luokkakoon vaikutus oppimistulosten paranemiseen on todella pieni (raportti sivu 27). Tämä on hyvä muistaa rakennettaessa uusia kouluja. Perusluokkatilojen tulee olla riittävän suuria ja muunneltavissa olevia esim. siirrettävin väliseinin, jotta ryhmäkokoja voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan.
Kouluverkkoselvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia A, B ja C. Mallien C ja B:n yhdistelmä on toteuttamiskelpoisin. Parhain malli olisi sellainen, jossa uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4 -sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. korttelikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-4 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös pieniä toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin tai laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä
Lisäksi valiokunta esittää vastauksena valtuuston perjantaina 9.4. 2010 pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin seuraavaa:
-Valtuusto voi päättää koulujen lakkauttamisesta ja päätös voidaan panna toimeen.
-Kuntaliiton suositusten mukaan kuntalaisten kuulemistilaisuus tulisi järjestää ennen päätöstä. Tällaisessa asiassa annetaan hyvin harvoin toimenpidekieltoa.
-Kamreeri Sture Lindqvistin antaman selvityksen mukaan tämän vuoden valtio-osuuspäätöksen mukaan kunta saa, kun laskennalliset kustannukset lasketaan, yksikköhinnan korotukseksi 261,89 € jokaista kunnassa 6-15 v. kirjoilla olevaa "lasta" kohti sen takia että Sipoo on kaksikielinen kunta (=kaksikielisyyskorotus). Lisäys tästä on 708 416 € (=2 705 lasta x yksikköhinta). Sen lisäksi saamme yksikköhinnan korotukseksi 277,96 € samalla periaatteella koska meillä on ruotsinkielistä perusopetusta (=ruotsinkielisyyskorotus). Tämä lisäys on 751 890 €. Eli yhteensä 1 460 306 €. Kunta saa myös vieraskielisyyskorotuksena 40 593 €. Laskentatapa on sama ja yksikköhinnan korotus 15,01 €.
Bo Melander ehdotti, että teksti "Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä" muutetaan seuraavalla tavalla: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä."
Johan Isaksson kannatti Melanderin ehdotusta
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bo Melanderin kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Melanderin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Menettely hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 4 "jaa"-ääntä (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) ja 5 "ei"-ääntä (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo).
Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta äänestyksen jälkeen, äänin 4-5 päätti, että Bo Melanderin ehdottama teksti: Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä on osana sivistysvaliokunnan lausuntoa (toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause).
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen kuitenkin niin, että toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause kuuluu: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä".
____________
KH § 119
Kunnanhallitus 13.4.2010
Valmistelija: Kehitysjohtaja Mikko Aho, mikko.aho (at) sipoo.fi
Kehitysjohtajan ehdotus
Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään.
Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun.
Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä 2011.
Heikki Vestman ehdotti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään syksystä 2010 kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella siten, että kouluverkon rakennemalliksi valitaan C (korttelikoulumalli) opetuksen laadun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä joustavan tilankäytön mahdollistamiseksi. Alle 150 oppilaan kouluista luovutaan asteittain. Oppilaat ovat sijoitettavissa uusiin tai olemassa oleviin tiloihin ja opetusryhmiin, kun ne ovat nykyisiä tiloja laadukkaammat. Tämän laatukriteerin perusteella syksyllä 2010 kouluverkkoon valmistellaan valtuuston sitovan tavoitteen mukaisesti muutoksia:
Gesterby skolan oppilaat sijoitetaan Söderkulla skolaan
Södra Paipis skolan oppilaat sijoitetaan Kyrkoby skolaan ja Norra Paipis skolaan.
Jatkotoimenpiteitä varten Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman syyskuun 2010 loppuun mennessä.
Juhani Rantala kannatti Vestmanin ehdotusta.
Kehitysjohtajan muutettu ehdotus
Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään.
Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun.
Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä 2011.
Valmistellaan mahdollisuutta sulkea Gesterby skola syksystä 2010 kuulemalla asianomaisia osapuolia ennen valtuustokäsittelyä.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: kehitysjohtajan muutettua ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Heikki Vestmanin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Kädennostoäänestyksessä annettiin 6 "jaa"-ääntä (Seppänen, Lindqvist C., Blomberg, Wiik, Sundbäck ja Lindqvist K.) ja 5 "ei"-ääntä (Vestman, Rintala, Rantala, Kuntsi ja Saarnio).
Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6 - 5 päättänyt hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen.
Päätös
Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6 - 5 hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen.
Heikki Vestman ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.
____________
KV § 38
Valtuusto 26.4.2010
Puheenjohtajan ehdotuksesta valtuusto päätti hyväksyä asian käsittelyn osalta seuraavan menettelyn:
Sivistysosasto esittelee yleistä taustaa ja selostaa asian valmistelua ja Gesterby skolan lakkauttamista käsitelleen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden 20.4.2010 kulkua
valtuustoryhmien puheenvuorot
yksityiskohtainen käsittely.
Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka esitteli yleistä taustaa ja selosti asian valmistelua. Vs. opetusjohtaja Hannu Ollikainen selosti Gesterby skolan lakkauttamista käsitelleen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden 20.4.2010 kulkua.
Valtuustoryhmien puheenvuorot:
RKP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Bengt Wiik, liite 2
Kokoomuksen valtuustoryhmä, puheenjohtaja Pekka Säynätjoki, liite 3
Yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä, puheenjohtaja Caspar Berntzen, liite 4
SDP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Hanne Aho, liite 5
Vihreiden valtuustoryhmä, puheenjohtaja Sini-Pilvi Saarnio, liite 6
Perussuomalaisten valtuustoryhmä, puheenjohtaja Jari Hursti, liite 7
Keskustan valtuustoryhmä, puheenjohtaja Eva Autio, liite 8.
Yksityiskohtainen käsittely
Valtuusto kävi asiasta keskustelua.
Monika Zakowski (r.) vastusti ehdotusta Gesterby skolan lakkauttamisesta ja esitti tahdonilmaisunaan seuraavaa, liite 9.
Camilla Weckström, (r.) vastusti ehdotusta Gesterby skolan lakkauttamisesta ja esitti tahdonilmaisunaan seuraavaa, liite 10.
Bengt Wiik ehdotti RKP:n valtuustoryhmän puolesta, että valtuusto päättää
merkitä kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi
että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu B- ja C-mallin yhdistelmään.
että Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään lokakuun 2010 loppuun mennessä.
Caspar Berntzen esitti seuraavan ehdotuksen Yhteisen Sipoomme puolesta:
"Kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen.
Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun 2010 loppuun mennessä. Valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä.
Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4-sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä.
Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä.
Ohjausryhmä tukee normaalia sivistysosaston valmistelua.
Nyt päätetään, että Gesterby skola lakkautetaan 1.8.2010 ja vanhemmat saavat päättää siirretäänkö oppilaat Kyrkoby skolaan tai Söderkulla skolaan."
Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty kaksi kannatettua ehdotusta, ts. Bengt Wiikin ehdotus ja Caspar Berntzenin ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti, että ensin asetetaan vastakkain Wiikin ehdotus ja Berntzenin ehdotus, jonka jälkeen voittanut ehdotus asetetaan vastakkain kunnanhallituksen ehdotuksen kanssa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Äänestys 1
Puheenjohtaja ehdotti, että Wiikin ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Berntzenin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 16 "jaa"-ääntä ja 27 "ei"-ääntä, liite 11.
Äänestys 2
Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Berntzenin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 16 "jaa"-ääntä ja 27 "ei"-ääntä, liite 12.
Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli yllä mainittujen äänestysten jälkeen päättänyt hyväksyä Caspar Berntzenin ehdotuksen.
Päätös
Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen seuraavaa:
Kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen.
Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun 2010 loppuun mennessä. Valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä.
Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0 - 6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0 - 9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2 - 4-sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0 - 6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä.
Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä.
Ohjausryhmä tukee normaalia Sivistysosaston valmistelua.
Päätettiin, että Gesterby skola lakkautetaan 1.8.2010 ja vanhemmat saavat päättää, siirretäänkö oppilaat Kyrkoby skolaan vai Söderkulla skolaan.
Kaj Lindqvist ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Hän katsoo, että ruotsinkieliseltä koulutusjaostolta tulisi pyytää lausunto ennen kuin päätetään Gesterby skolan lakkauttamisesta.
Camilla Weckström ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä viitaten aikaisemmin esittämäänsä tahdonilmaisuun, liite 10.
___________
Liitteet 1 - 12/38. §