Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet |
§ 103 |
09.12.2009 |
Suomenkielinen koulutusjaosto |
§ 5 |
27.01.2010 |
Linjauksia koskien sivistysosaston palveluita / Linjedragningar angående bildningsavdelningens service
693/00.00.05/2009
SIVVLK § 103
Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet 9.12.2009
Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör
Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi
Sipoon kunnan kasvustrategia 2025 mukaisesti on laadittu päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman toinen luonnos. Se on esitetty valtuustolle, kunnanhallitukselle sekä sivistysvaliokunnalle ja sen jaostoille 11.11.2009.
Sipoon kunnan kasvustrategia 2025 mukaiset palveluverkon uudistamislinjaukset sivistysvaliokunnan vastuualueiden osalta täsmentyvät vuoden 2010 aikana.
Tarkoituksena on saada linjauksia seuraavista asioista:
- koulujen koko, tarpeet/mahdollisuudet
- oppilaaksiottoalueet
- koulujen luokkajaot ja -koot
- opetusryhmien koot
- yksi- vai kaksikieliset kouluratkaisut
- lukiokoulutuksen järjestäminen ja laajuus
- aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuus ja integroiminen
- erityisoppilaiden / harjaantumisoppilaiden / maahanmuuttajaoppilaiden opetus / sijoittaminen
- kuntarajat ylittävä palvelun tarjonta / yhteistyösopimukset
- kielikylpy
- päiväkotien koko
- yksi- vai kaksikieliset päiväkotiratkaisut
- erityislasten integrointi
- avoimen päivähoitotoiminnan laajuus
- palvelusetelin käyttöönotto
- koulukirjastojen toiminta
- nuorisotilat / asukastilat
- kansalaisopiston opetuksen järjestämispaikat
- taideopetuksen tarpeet/mahdollisuudet
- liikuntasalien käyttö/hyödyntäminen
Valtuusto päätti kokouksessaan 30.11.2009 perustaa kouluverkko-ohjausryhmän. Tehtävät linjaukset tulee synkronoida ohjausryhmän työskentelyyn.
I enlighet med Sibbo kommuns tillväxtstrategi 2025 har det andra utkastet av skol- och daghemsutredningen uppgjorts. Utkastet har 11.11.2009 presenterats för fullmäktige, kommunstyrelsen samt bildningsutskottet och dess sektioner.
Servicenätets utvecklingslinjedragningar i enlighet med Sibbo kommuns tillväxtstrategi 2025 beträffande de ansvarsområden som hör till bildniggsutskottet, preciseras under år 2010.
Meningen är att angående följande punkter uppgöra linjedragningar:
- skolornas storlek, behov/möjligheter
- elevupptagningsområdena
- skolornas klassfördelning och -storlekar
- undervisningsgruppernas storlek
- en eller tvåspråkiga skolbyggnader
- gymnasieutbildningens anordnande och omfattning
- för- och eftermiddagsverksamhetens omfattning och integrering
- specialeleverna / träningseleverna / emigrantelevernas undervisning / placering
- service över kommungränserna / samarbetsavtal
- språkbad
- daghemmens storlek
- en eller tvåspråkiga daghemslösningar
- integrering av specialelever
- den öppna dagvårdens omfattning
- ibruktagning av servicesedel
- skolbibliotekens verksamhet
- ungdomslokaler / invånarlokaler
- undervisningsställen för medborgarinstitutet
- konstundervisningens behov/möjligheter
- gymnastiksalarnas användning/utnyttjande
Fullmäktige beslutade vid sitt möte 30.11.2009 inrätta en skolnätsstyrgrupp. Linjedragningarna bör synkroniseras med styrgruppens arbete.
Sivistysjohtajan ehdotus
Sivistysvaliokunta päättää antaa sen jaostoille tehtäväksi miettiä linjauksia omien vastuualueidensa osalta yllä oleviin asioihin liittyen osana Sipoon kunnan kasvustrategiaa 2025 sekä palvelutarpeita helmikuun 15. päivään 2010 mennessä.
Bildningsdirektörens förslag
Bildningsutskottet beslutar ge sektionerna i uppdrag att överväga riktlinjer för sina egna verksamhetsområdens del i anknytning till ovan nämnda faktorer som en del av Sibbo kommuns tillväxstrategi 2025 samt servicenätets förnyande före den 15. februari 2010.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Beslut
Föredragandes förslag godkändes enhälligt.
__________
KOULJAOS § 5
Suomenkielinen koulutusjaosto 27.1.2010
Valmistelija/Beredare: opetusjohtaja Jari Alasmäki, jari.alasmaki(at)sipoo.fi
Sipoon kunnan opetustoimen laatutyö on alkanut syksyllä 2008. Opetustoimeen on muodostettu toimintaympäristö, joka mahdollistaa jatkuvan kehittämistyön ja sen selkeänä tavoitteena on perusopetuksen kokonaisvaltainen laadun kehittäminen kaksikielisesti ja moniammatillista yhteistyötä painottaen.
Opetustoimi on vuoden 2009 aikana linjannut selkeät tavoitteet sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, jotka lähtevät koko kunnan kehittämisstrategiasta. Visiomme on ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisella Sipoosta Suomen halutuin”. Olemme työstäneet Sipooseen ”Hyvän opetuksen ja oppimisen laatukriteerit”, jotka toimivat pohjana ja ohjaavana työkaluna laatukriteerityölle. Kevään 2010 aikana on tarkoitus lähteä jalkauttamaan laatutyötä kaikille kouluille. Tavoitteena on, että syksyllä 2010 meillä on yhteinen käsitys perusopetuksen laatukriteereistä kaikissa sipoolaisissa kouluissa ja toimintamallit siitä, miten laatutyö kouluissa toteutetaan. Tavoitteena on, että vuoden 2011 alussa Sipoon opetustoimessa on käytössä laadun arviointijärjestelmä. Tämän avulla pystymme tunnistamaan opetuksen laadussa havaittavat kehittämiskohteet ja sitä kautta kohdentamaan kehittämistoimintaamme ja resursseja paikallisesti tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä niin opetus-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja teknisentoimen välillä sekä erityisen vahvaa vuoropuhelua poliittisten päättäjien kanssa. Sipoon kunnan Koulutuspalvelut on hakenut opetusministeriöltä perusopetuksen laatutyöhön kehittämisrahaa vuosille 2010 ja 2011. Päätökset avustuksista opetusministeriö tekee helmikuun 2010 loppuun mennessä.
Opetustoimen ohjausryhmässä, joka on toiminut Sipoossa vuoden 2009 alusta alkaen, on opetustoimen edustajien lisäksi johtava lääkäri, sosiaalityön päällikkö, päivähoidon päällikkö sekä molempien koulutusjaostojen puheenjohtajat, jotka ovat myös sivistysvaliokunnan jäseniä. Tarkoitus on kutsua ohjausryhmään myös teknisen- ja nuorisotoimen johtavat viranhaltijat aina silloin, kun se on tarkoituksenmukaista (riippuen kulloinkin käsiteltävistä asioista). Pysyvissä kehittämisryhmissämme on edustus mm. sosiaali- ja terveystoimesta.
Sipoon kunnan siirtyessä jatkossa prosessiorganisaatioon ja yhden ydinprosesseista muodostuessa nykyisestä sivistysosastosta (opetus, varhaiskasvatus, liikunta, nuoriso ja kulttuuri) sekä sosiaali- ja terveysosastosta (sosiaali- ja terveystoimi sekä ruokahuolto), tulevat vankistamaan entisestään jo aloitettua moniammatillista kehittämistyötä ja tämä tulee mahdollistamaan entistä paremmin vaativan ”rajapintatyöskentelyn”.
Huomionarvoista on muistaa, että asetetut tavoitteet ja annettavat resurssit tulee olla sopusoinnussa keskenään.
Koulujen koko, tarpeet/mahdollisuudet
Sivistysosaston yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on valmisteltu keväällä 2008 ”Päivähoito-, koulutus- ja muiden palveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti sekä kyseisten kiinteistöjen käyttäminen alueellisina toimintakeskuksina” (monitoimikeskus-lähtökohta)
Kouluverkon rakentamisen lähtökohtana on taloudellisuuden ohessa toiminnallisuus. Vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluista on pedagogisesti mielekästä tehdä vähintään 3-sarjaisia, joka merkitsee, että esiopetus mukaan lukien koulun oppilasmäärä on noin 600. Tällainen oppilasmäärä ei ole ongelma,
jos ja kun koulun ja piha-alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon eri ikäisten lasten ja nuorten tarpeet.
Oppilaaksiottoalueet
Tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisuus opiskella omassa lähikoulussaan ja saada sinne tarvittavat moniammatilliset tukitoimet. Oppilaaksiottoalueet tulee tarkastella uudelleen kokonaisuudessaan Kouluverkkoselvityksen valmistuttua huhtikuussa 2010.
Opetusryhmien koot
Hyvinvointia edistävänä ja tukitoimien tarvetta ehkäisevänä toimena pyrkimyksenä on mahdollisimman laadukas perusopetus, riittävän pienet ryhmät, joilla turvataan asianmukainen ja turvallinen oppimisympäristö. Riittävän pienet oppilasryhmät ja tarvittava aikuisen tuki pyritään järjestämään esiopetuksesta perusopetuksen päättymiseen.
Perusopetusryhmäkokojen tavoitetasot:
Yleisopetus vuosiluokilla 1-6 20 oppilasta
yhdysluokassa 17 oppilasta
vuosiluokilla 7-9 18 oppilasta
Luokka on jaettuna ryhmiin 4-6 tuntina viikossa
Tekstiilityön ja teknisentyön ryhmissä on enintään 16 oppilasta
Liikunnan ryhmissä on enintään 25 oppilasta
Suomenkielinen koulutusjaosto ja ruotsinkielinen koulutusjaosto ovat hyväksyneet helmikuussa 2009 perusopetuksen maksimiperusopetusryhmäkoot. Koulutusjaostot määrittävät perusopetusryhmäkohtaisiksi maksimioppilasmääriksi seuraavat tunnusluvut:
Yleisopetus vuosiluokilla 1-2 23 oppilasta
3-6 28 oppilasta
7-9 21 oppilasta
Tapauskohtaisesti voidaan edellä mainittuja maksimiopetusryhmäkokoja ylittää 1- 6 vuosiluokilla opetusjohtajan erillisellä päätöksellä 10 prosentilla sekä 7-9 vuosiluokilla opetusjohtajan erillisellä päätöksellä 15 prosentilla, mikäli ylitykselle on pedagoginen ja/tai taloudellinen peruste.
Yksi- vai kaksikieliset kouluratkaisut
Sipoossa on hyviä kokemuksia siitä, miten suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu voi toimia samassa koulurakennuksessa (Söderkulla, Sakarinmäki). Moninainen synergiaetu on kiistaton.
Lukiokoulutuksen järjestäminen ja laajuus
Lukiokoulutuksen järjestäminen perustuu opetusministeriön lukiolain 4 §:n perusteella myöntämiin järjestämislupiin. Kunta ei ole lain perusteella velvollinen järjestämään lukiokoulutusta. Kunta on kuitenkin velvollinen osallistumaan koulutuksen kustannuksiin. Lukiokoulutuksen saatavuuden merkitys kasvavan kunnan vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden takaajana ja lisääjänä tulee huomioida Sipoon strategisessa suunnittelussa.
Lukiokoulutuksesta tehdään tarkempi selvitys, jonka jälkeen päätetään miten ja missä laajuudessa lukiokoulutusta Sipoossa tulevaisuudessa järjestetään.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuus ja integroiminen
Opetusministeriö on julkaissut 12.2.2009 laajan selvitysraportin, jonka nimi on Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Raportin tiivistelmässä esitetään seitsemän keskeistä valtakunnallista aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohdetta.
Sipoon aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämismallissa toteutuu jo suurin osa selvitysraportin ehdotuksista. Siitä huolimatta selkeitä kehittämistarpeita on meilläkin. Suurimmaksi ongelmaksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä Sipoossa koetaan nykyisin liian niukka rahoitus ja siitä johtuvat seurannaisvaikutukset. Koska Sipoon kunta ei myönnä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen omaa rahoitusta, joudutaan toiminta järjestämään pelkästään vanhemmilta perittävillä asiakasmaksuilla ja aamu- ja iltapäivätoimintaan saatavalla valtionosuudella, jota ei kuitenkaan ole täysimääräisesti käytetty toiminnan järjestämiseen.
Sipoossa aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tällä hetkellä suomenkielisissä kouluissa koulun omana toimintana ja ruotsinkielisissä kouluissa palveluntuottajina ovat pääosin koulukohtaiset Hem och skola -yhdistykset, joille kunta myöntää toiminta-avustusta. Ruotsinkielisten koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjistä useimmat saavat myös muita avustuksia esimerkiksi säätiöiltä ja ovat voineet jatkaa toimintaansa paljolti näiden avustusten turvin. Suomenkieliset koulut eivät ole saaneet ulkopuolista rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaa varten.
Niukasta rahoituksesta johtuen on aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmäkoko noussut suomenkielisissä kouluissa liian suureksi. Ohjaajaa kohti on suomenkielisissä kouluissa keskimäärin 21 lasta. Ruotsinkielisissä kouluissa on ryhmäkoko voitu pitää ulkopuolisen rahoituksen turvin paljon pienempänä, keskimäärin noin 14 lasta/ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoimintaan ei ole määritelty valtakunnallisesti ryhmäkokoa, mutta esimerkiksi Helsinki on määritellyt ryhmäkooksi 13 lasta/ohjaaja. Vastaava luku on ollut esillä usein aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallisissa tai alueellisissa koulutustilaisuuksissa.
Opetusministeriön selvitysraportissa yhdeksi toiminnan kehittämiskohteeksi esitettiin erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen järjestäminen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Tässä asiassa myös Sipoossa tarvitaan ripeitä toimenpiteitä, sillä nykyisin tukea on mahdollista saada vain poikkeustapauksissa. Nykyinen tuen saanti perustuu täysin vammaispalvelulakiin, jonka turvin muutama perhe on voinut järjestää lapselleen henkilökohtaisen avustajan iltapäivätoimintaan. Useammat erityisen tuen tarpeessa olevat lapset eivät kuitenkaan täytä vammaispalvelulain vaatimuksia tuen saamiseen.
Kolmas kiireellinen kehittämistarve Sipoossa on aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnin järjestäminen. Vaikka Sipoossa on hyväksytty aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma, jota kaikkien järjestäjien tulee noudattaa, on toiminta eri yksiköissä sekä laadultaan että määrältään hyvin erilaista. Koska Sipoossa ei ole aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattoria, toiminnan laadun arviointiakaan ei ole voitu tarpeellisessa määrin toteuttaa.
Erityisoppilaiden / harjaantumisoppilaiden / maahanmuuttajaoppilaiden opetus / sijoittaminen
Sipoon kunta on lähtenyt aktiiviseen kehittämistyöhön saavuttaakseen uuden, valtakunnallisen Erityisopetuksen strategian mukaiset tavoitteet ja uuden toimivan oppilas- ja opiskelijahuollollisen palvelurakenteen. Sipoo on mukana Kelpo- hankkeessa ja Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittämishankkeessa. Hankkeita varten on palkattu päätoiminen koordinaattori lukuvuodeksi 2009-2010. Näiden hankkeiden kautta luodaan mm. toimivat moniammatilliset ja hallintokuntien rajat ylittävät toimintamallit ja –polut sekä luodaan moniammatilliset rakenteet tehostetulle ja erityiselle tuelle, jotta turvattaisiin inklusiivinen opetus.
Koulurakentamisessa tulee huomioida erityisopetuksen järjestäminen ja varautua siihen, että tulevaisuudessa myös harjaantumisoppilaiden sekä maahanmuuttajaoppilaiden opetusta järjestetään Sipoossa.
Kielikylpy
Kielikylpyopetuksen mahdollisesta laajentamisesta tulee tehdä erillinen selvitys.
Opetusjohtajan ehdotus
Sivistysvaliokunnan jaostoilta pyytämät linjaukset tarkentuvat ja täsmentyvät Koulutuspalveluiden osalta kevään 2010 aikana käynnistyvän laajemman laatutyön kautta.
Koulutusjaosto antaa oman lausunnon sivistysvaliokunnan pyytämistä linjauksista edellä esitetyn tekstin sekä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta.
Päätös
Koulutusjaosto merkitsee saadun informaation pöytäkirjaan tiedoksi ja antaa sivistysvaliokunnalle alla olevan, oman lausuntonsa niistä asioista, jotka kuuluvat opetustoimen piiriin.
Koulutusjaosto haluaa korostaa, että yksittäisiä linjauksia ei voi irrottaa kokonaisuudesta ja sinänsä hyväkin linjaus voi osoittautua kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseksi. Suunnittelutyössä on syytä katsoa kokonaisuutta. Koulutusjaosto haluaa muistuttaa, että marraskuussa 2009 valmistunut päiväkoti-ja kouluverkkoselvitysluonnos otti jo kantaa moneen ko. asiaan.
Koulutusjaosto näki kuitenkin seuraavat asiat tavoiteltavina reunaehtoina:
Koulujen koko tulisi olla sellainen, että yhdysluokkia voitaisiin välttää, laadukasta erityisopetusta voisi järjestää kouluilla ja sitä kautta myös muita oppilashuollon tukitoimia asianmukaisessa laajuudessa. Tässä kohden jaostossa viitattiin valmisteilla oleviin lainmuutoksiin, jotka koskevat erityisopetusta. Oppilaita olisi silloin noin 200 tai enemmän.
Kaikissa kouluissa pitäisi olla omat teknisen työn tilat sekä liikuntasalit.
Yläkoulujen pitää olla kolmesarjaisia, muuten aineenopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen asettaisi liian suuria haasteita. Vähintään 3-sarjainen yläkoulu mahdollistaa myös oppilaille laajemman valinnaisainemahdollisuuden.
Koulutusjaoston mielestä nykyiset oppilaaksiottoalueet ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi laajoja. Toisaalta kysymys on sidoksissa juuri kokonaisuuteen.
Jaostolla on periaatteessa myönteinen kanta kaksikielisiin kouluratkaisuihin, erityisesti kasvukeskuksissa ne voisivat toimia hyvin. Tilojen tehokkaan käytön suhteen ne mitä ilmeisimmin toisivat etuja.
Jaosto on sitä mieltä, että Sipoon lukiot voisivat keskenään tehdä enemmän yhteistyöstä, jotta kurssitarjonta saataisiin laajennettua. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi myös kehittää.
Aamu- ja iltapäivätoiminta on erinomaisen tärkeää ja sitä pitää järjestää vastaisuudessakin.
Kielikylpy on yksi Sipoon valttikortti. Koulutusjaosto kokee, että sitä tulisi laajentaa kunnan asukasmäärän noustessa. Kielikylvyn vaihtoehdot ovat: Leppätien koulu jatkaa 1-sarjaisena, laajentuu 2-sarjaiseksi tai kielikylpyä laajennetaan siten, että Leppätien koulu pysyy 1-sarjaisena ja Etelä-Sipooseen perustetaan oma kielikylpykoulu. Kielikylvyn laajentaminen kahteen eri yksikköön on kuitenkin kustannuksiltaan hieman korkeampi.
Koulukuljetuksissa ei nykyisellä tavalla toteudu edes tyydyttävä palvelu. Kun kouluverkkoa tarkastellaan, sitä pitää tarkastella niin, että samassa yhteydessä mietitään myös koulukuljetuksia.
__________